Oikeudellinen eheytys: Uusi näkökulma rikosoikeudelliseen järjestelmään

Käytännössä tämä tarkoittaa uhrin, tekijän ja yhteisön osallistamista oikeusprosessiin. Tavoitteena on ymmärtää teon syitä, käsitellä sen seurauksia ja etsiä keinoja hyvittää aiheutettu vahinko. Samalla pyritään ehkäisemään uusintarikollisuutta ja edistämään tekijän integroitumista takaisin yhteiskuntaan.

Suomen nykyinen rikosoikeusjärjestelmä

Suomen rikosoikeusjärjestelmä perustuu pitkälti rangaistuskeskeiseen ajatteluun. Rikoksesta seuraa tyypillisesti sakko- tai vankeusrangaistus, jonka tarkoituksena on sekä rangaista tekijää että toimia pelotteena muille. Vaikka järjestelmä on vuosien saatossa kehittynyt ja siihen on lisätty kuntouttavia elementtejä, sen perusrakenne on pysynyt melko muuttumattomana.

Nykyisessä järjestelmässä on kuitenkin havaittu puutteita. Se ei aina onnistu ehkäisemään uusintarikollisuutta tehokkaasti, eikä se välttämättä huomioi riittävästi uhrien tarpeita tai edistä yhteisöjen turvallisuutta pitkällä aikavälillä. Nämä haasteet ovat herättäneet kiinnostuksen vaihtoehtoisiin lähestymistapoihin.

Oikeudellisen eheytyksen soveltaminen Suomessa

Oikeudellisen eheytyksen periaatteita on jo jossain määrin sovellettu Suomessa, erityisesti nuorten rikoksentekijöiden kohdalla. Esimerkiksi rikosten sovittelutoiminta on yksi tapa toteuttaa eheyttävää oikeutta. Siinä uhri ja tekijä kohtaavat toisensa koulutetun sovittelijan läsnä ollessa ja pyrkivät löytämään yhteisymmärryksen teon hyvittämisestä.

Laajempi oikeudellisen eheytyksen periaatteiden omaksuminen voisi tarkoittaa esimerkiksi seuraavia muutoksia:

1. Uhrien roolin vahvistaminen oikeusprosessissa

2. Tekijöiden vastuullistaminen teon seurauksista

3. Yhteisöjen osallistaminen rikoksen käsittelyyn ja ehkäisyyn

4. Vaihtoehtoisten seuraamusten, kuten yhteisöpalvelun, laajempi käyttö

5. Vankeusrangaistusten painopisteen siirtäminen kuntouttavaan toimintaan

Oikeudellisen eheytyksen hyödyt ja haasteet

Oikeudellisen eheytyksen mahdollisia hyötyjä ovat muun muassa:

• Uhrien parempi huomioiminen ja tukeminen

• Tekijöiden vastuunottokyvyn kehittyminen

• Uusintarikollisuuden väheneminen

• Yhteisöjen turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden vahvistuminen

• Oikeusjärjestelmän kustannustehokkuuden parantuminen

Lähestymistapaan liittyy kuitenkin myös haasteita:

• Vaatii merkittävää muutosta oikeudellisessa ajattelussa ja käytännöissä

• Ei välttämättä sovellu kaikkiin rikostyyppeihin tai -tilanteisiin

• Voi herättää vastustusta niissä, jotka kannattavat ankarampia rangaistuksia

• Edellyttää riittäviä resursseja ja koulutusta toteutuakseen tehokkaasti

Tulevaisuuden näkymät ja lainsäädännölliset muutostarpeet

Oikeudellisen eheytyksen laajempi käyttöönotto Suomessa vaatisi sekä lainsäädännöllisiä muutoksia että asennemuutosta oikeusjärjestelmässä ja yhteiskunnassa laajemmin. Mahdollisia muutostarpeita voisivat olla:

1. Rikoslain uudistaminen siten, että se mahdollistaisi joustavamman seuraamusjärjestelmän

2. Sovittelun ja muiden vaihtoehtoisten konfliktinratkaisumenetelmien aseman vahvistaminen lainsäädännössä

3. Uhrien oikeuksien ja osallistumismahdollisuuksien laajentaminen

4. Vankeinhoidon lainsäädännön päivittäminen tukemaan paremmin kuntouttavaa toimintaa

5. Yhteisöjen roolin vahvistaminen rikoksentorjunnassa ja -käsittelyssä

Oikeudellinen eheytys tarjoaa kiinnostavan vaihtoehdon perinteiselle rangaistuskeskeiselle rikosoikeudelle. Sen laajempi soveltaminen Suomessa vaatii vielä paljon tutkimusta, keskustelua ja käytännön kokeiluja. On kuitenkin selvää, että nykyisen järjestelmän haasteet edellyttävät uudenlaista ajattelua. Oikeudellinen eheytys voi tarjota työkaluja rakentaa oikeudenmukaisempaa, tehokkaampaa ja inhimillisempää rikosoikeusjärjestelmää tulevaisuudessa.